Miehelläni on tapana sanoa, että meillä kaikilla on hintamme. Olemme käyneet keskustelun jos toisenkin, turhautumiseen saakka, siitä voiko minut ostaa. Sellaista rahasummaa ei ole, jolla myisin periaatteeni, sieluni. En tekisi työtä, johon en usko, vaikka palkka olisi mikä. Raha ei houkuttele minua - on toki kiva pärjätä hyvin, mutta jos se tarkoittaisi sieluni likaamista jollain, mikä syö minua sisältä, se ei ole sen arvoista. 

Intorvert, Dear on sivusto, jossa eräs intorvertti kirjoittaa sekä omista kokemuksistaan, että introverttien maailmasta yleensäkin maallikko"tutkimustensa" perusteella. Usein artikkeleihin otetaan mukaan koko Myer-Briggsin I-sarja ja käydään läpi jotain tiettyä asiaa kaikkien erilaisten introverttien näkökulmasta. Artikkeli siitä, mikä saa kunkin introvertin kiukustumaan, osui silmiini tänään. Siinä kuvataan täydellisesti tämä lahjomattomuuteni.

Suomennan tähän tuon INFP-osuuden, sillä en sitä taida tämän paremmin itsekään auki kirjoittaa.

"INFP: Pidä likaset rahas!"

INFP:illä on voimakas autenttisuuden vaisto, mutta heille se ei tule vain sisältä: se tulee syvältä arvojärjestelmästä, jonka mukaan he elävät joka päivä. Heidän kokemustaan itsestä ja siitä, miten he kohtaavat ympäröivän maailman, on mahdoton erottaa toisistaan.

Siksi INFP pitää järkähtämättömästi kiinni arvoistaan. Heille elokuvan pahis ei välttämättä olekaan se hullu tiedemies, joka uhkaa ampua maailman atomeiksi lasersäteillään - ainakin se tyyppi on rehellinen ja suorasukainen aikeistaan! Pahis on se manageri, joka pakottaa bändin myymään itsensä halvalla.

INFP:t joutuvat jatkuvasti puolustautumaan maailman erilaista näkemystä vastaan. He tietävät, että suurin osa maailmasta kyllä nimellisesti kannattaa erilaisia ideaaleja, mutta ei kuitenkaan elä sen mukaan. He tietävät, että suurin osa maailmasta on valmis uhraamaan jopa syvimmät arvonsa päästäkseen eteenpäin. INFP haistaa sellaisen jo kaukaa.

Entä INFP? Sanotaan vaikka niin, että INFP ei kuule seireenien laulavan, kun joku tarjoaa diiliä. INFP:lle se on taisteluhuuto.

Jokaisella INFP:llä on omat arvonsa, mutta jokainen INFP muuttuu uneksijasta sotilaaksi sillä sekunnilla, kun heitä kehotetaan toimimaan arvojaan vastaan. Ja kun näin tapahtuu, tuo henkilö voi yhtä hyvin luovuttaa. INFP:n silmissä tyyppi on jo kuollut." 

Ei tämä sitä tarkoita, ettenkö ikinä tekisi mitään väärin, omissakin silmissäni. Ihminen minäkin olen, ja lisäksi ekstrovertti hedonistinen varjopersoonani ESFP saa minut helposti pauloihinsa. Silloin on periaatteessa mikä vain mahdollista, hetkellisesti. Se on kuitenkin juuri niin pinnallista kuin ESFP on pinnallinen luonteeltaan. INFP ja idealistinen arvojärjestelmäni tuomitsee minut pahemmin kuin kukaan milloinkaan voisi, jos ja kun arvojani vastaan toimin.

Toinen asia tietenkin on myös arvomaailma itsessään - se, mikä minulle on väärin voi toiselle olla ok ja mikä toiselle on väärin voikin olla minulle ok. En myy itseäni, minun arvojani. 

Mistä arvomaailmani sitten koostuu? Tärkein niistä on rakkaus, Raamattua siteeratakseni. Rakkaus, oikeudenmukaisuus, ihminen, kohtaaminen, empatia, lempeys, huomioiminen. Elä ja anna elää. Älä satuta muita teoillasi tai sanoillasi. Älä tee toiselle sellaista, mitä et haluaisi itsellesi tehtävän. Vapaus. Vapaus olla oma itsensä. Itsenäisyys, itsellisyys, yksilö. 

Lyhyesti sanottuna, minusta ei olisi mafiapomon vaimoksi, saati mafiosoksi.